Kuortane kutsuu!

Kuortane, mikä kumman Kuortane? No, se on sellainen... Ai ups, tervehtiminen unohtui. >.< No hei vain kaikille! Niin, Kuortane on jossain kuukkelissa. Juu, tiedän, kuukkeli on lintu. :D

Tässä kartta Kuortaneen sijainnista;

Kumma mesta, täytyy myöntää. Sinne menee 5 tuntia bussilla. Ah, mukavat viisi tuntia... Sain sinne ihan hirveästi läksyä! Bilsaa, historiaa, matikkaa, niitä "kivoimpia" aineita just. D'': 

Kolme päivää ja kaksi puolikasta. Ja kahdeksan KOVAA treeniä. Oi, mä niin kuolen sinne. ;____; Toivottavasti edes joku jää kaipaamaan. Meillä on siellä yksi soluasunto. Tytöt ja pojat SAMASSA asunnossa. Oh my god.

Sinne ei tietenkään voi ottaa nukkeja mukaan, voi, kaikki kullannuppuni joutuvat jäämään kotiin. ;______; Tappo-treenien välissä olisi mukava päästä juttelemaan tyttösille. Onneksi sentään voin ottaa piirrustuslehtiöni mukaan. Voitte ehdotella, jos haluatte, että piirrän nukkeloisianne. Ruokailun alakerran kellarissa (voi juma :D) on yksi kivikautinen, mutta toimiva kone. ♥ Sinne pitää päästä ainakin kerran. Eli, tulen ainakin vilkaisemaan jotakin. ^____^ 

Nyt on hyvä tilaisuus tehdä päivän hyvä työ. Tarvitsen nimittäin pikaisesti jotain piristystä, ja mikäpä ei piristäisi niin paljoa kuin joku ihana kommentti. ♥ Ei, en yritä kerjätä mitään, ilmoitin vain. Ja kiitos te kaikki ihanat 16 lukijaa. Tai onko teitä 15? Älkää kysykö miten, mutta olen onnistunut pääsemään omaksi lukijakseni ja nyt mulla näkyy ne päivitykset siinä kohdassa, missä näkyy kaikkien uudet blogitekstit. Hehe. 

----------

Barasuishou

Hei kaikki blogin lukijat! Kiva että Laura teki blogin, ehkä minäkin pääsen kirjoittelemaan tänne vielä joskus jotain. Niin, ja älkää välittäkö, tuossa kuvassa minulla on ruusu väärässä silmässä, se on tuollainen hätäkuva, kun ei ollut parempaakaan. Yritin tolkuttaa Lauralle, että hän laittaa ruusua väärälle puolelle, mutta eihän minua koskaan kuunnella. Laura kutsuu minua tappokoneekseen, mutta älkää kuunnelko häntä! On minullakin tunteet, tosin ei Rozen Maideneita kohtaan, vaan isää. ♥ Ja häneen teen parhaiten vaikutuksen, kun näytän taitoni, ja eliminoin heidät mahdollisimman nopeasti.

Oi, tästähän tulee pitkä teksti. Olen tällainen liilaan, vai pitäisikö sanoa violettiin pukeutuva nukke Helsingistä. Kivan ruuhkaisa kaupunki, josta löytyy myös luontoa. Täällä on hyvä asua. En tosin ole vielä päässyt käymään hallilla (se on uimahalli, Laura vain kutsuu sitä aina halliksi), toisinkuin Melinda, Salla ja Hako. Tasan eivät käy onnen lahjat. Kämppiksissä ei ole valittamista, Suigintouta lukuunottamatta. Se tiukkapipo, riidanhaastaja pitäisi passittaa hetkeksi jonnekin kauas. Haikailen kylläkin vielä Alicen paikasta, mutta en vain saa häntä hengiltä, ja nyt vaikuttaa siltä, että Hako on asettunut hänen puolelleen. Erikoista, Hako ajattelee aina vain itseään.

Toivottavasti ei jäänyt liian vajaaksi, tai että olisin unohtanut kertoa jotakin... Toisaalta tuosta tuli aika romaani. Hupsis...

-------

Siinä kaikki tältä kertaa. Tosiaan, jos ehdin käymään koneella, yritän tulla tänne päivittelemään fiiliksiä. ^____^ Älkääkä unohtako kommentoida. ~

Kirjoittelemisiin rakkaat lukijani! ♥